Valtuusto 12.11.2018 / Ryhmäpuheenvuoro budjetista 2019 / Vihreät
Puheenjohtaja ja muut arvoisat kuulijat!
Sipoon taloudellinen tilanne vuodelle 2019 ja koko suunnittelukaudelle 2019-2021 näyttää talousarvioehdotuksessa varsin haasteelliselta kovien investointipaineiden ja käyttötalouden kulukehityksen myötä.
Taloudellisina riskeinä vihreä valtuustoryhmä kokee etenkin kolme seikkaa, joista tällä hetkellä suurimman huolen aiheuttaa kunnan strategian kasvuoletuksen toteutuminen. Väestönkasvun tämänhetkinen trendi ei näytä siltä, että väestönkasvun oletus toteutuisi suunnittelukauden aikana. Toisena taloudellisena riskinä koemme lainamäärän kasvun suunnittelukaudella etenkin jos korkomarkkinoille povattu nouseminen alkaa tulevan vuoden aikana. Vaikka tämänkaltaisia taloudellisia riskejä on näköpiirissä, talousarvioehdotuksen mukainen investointiohjelma on elintärkeä. Kolmantena talousriskinä on jokavuotinen tonttikauppojen, etenkin yritystonttikauppojen, perässä laahaaminen.
Tässä tilanteessa on hyvä miettiä, olemmeko ottaneet Sipoon brändiarvosta kaiken hyötykäyttöön. Olemmeko onnistuneet markkinoimaan Sipoota oikein, jotta tonttikauppa saataisiin vilkastumaan ja hyötyisimme maksimaalisesti mahtavasta kotioviemme edessä avautuvasta sipoolaisesta luonnosta? Sipoonkorven kävijämäärät lisääntyvät vuosittain rajusti ja kauniina viikonloppupäivänä saattaa Ängesbölen laavulla olla enemmän makkaranpaistajia kuin Nikkilän keskustassa palveluita käyttäviä kuluttajia. Viime vuonna uusitun onnistuneen kunnan ilmeen jälkeen meidän pitää vahvasti panostaa aktiiviseen markkinointiin ja sitä myöten uusien asukkaiden ja yritysten houkuttelemiseen. Näin talouteen saataisiin enemmän positiivista tuulta.
Sipoo on nimittäin juuri nyt vedenjakajalla. Tässä talousarviossa alkavat tosissaan näkyä kasvavan kunnan haasteet. Kasvu ei tietenkään tule ilmaiseksi vaan asukasmäärän kasvaessa monipuolisten palveluiden tarve lisääntyy. Tämä näkyy erityisesti sosiaali- ja terveyspuolella sekä sivistyspalveluissa. Vihreä ryhmä haluaa Sipoon pitävän kiinni hyvistä peruspalveluista ja muistuttaa ennaltaehkäisevän työn tärkeydestä – tämä ehkäisee ongelmien kasaantumista ja vaikeutumista ja tulee loppujen lopuksi kunnalle paljon halvemmaksi kuin vaikeutuneiden ongelmien korjaaminen. Koulujen ryhmäkokojen pitäminen aisoissa, erityisopetuksen riittävä resursointi, hyvät kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut, pätevän henkilökunnan rekrytointiin panostaminen ja kotihoidon henkilöstön riittävä mitoitus ovat esimerkkejä hyvästä panostuksesta kuntalaisten hyvinvointiin.
Me vihreät olemme jo useampana vuonna muistuttaneet siitä, että kasvun on oltava sekä vastuullista että kestävää. On toki tärkeää, että investointien ja velkaantumisen rinnalla talous pyritään pitämään tasapainossa ja kulukehitys maltillisena. Se ei kuitenkaan voi tarkoittaa sitä, että tehostamisen nimissä kuntalaisten palvelutaso heikkenee. Meillä on vaativa yhtälö ratkaistavana. Ensi vuoden budjetista päätettäessä tehdään arvovalintoja, jotka vaikuttavat keskeisesti siihen, pystyykö kunta pitämään kiinni uuden strategian inhimillisistä päätavoitteista eli siitä, että Sipoossa asuu onnellisia ja hyvinvoivia ihmisiä.
Sote-palveluja tarvitaan yhä enemmän kaikissa ikäryhmissä. Yli 85-vuotiaiden osuus väestöstä on muutamassa vuodessa kasvanut lähes 50 prosenttia, ja johtanut siihen, että vanhusten kotihoito on kuormittunut. Hankala tilanne näkyy sekä sairauspoissaoloissa että vaikeuksissa rekrytoida sijaisia. Nuorten päihde- ja mielenterveystyössä resurssit ovat niukat. Kaikkiaan asiakkuudet ovat lisääntyneet ja ongelmat vaikeutuneet.
On erinomaista, että sosiaali- ja terveysvaliokunta on ymmärtänyt tilanteen vakavuuden. Se toimi poikkeuksellisesti ja esitti syyskuussa yksimielisesti talousarvioehdotukseen mittavaa 600 000 euron lisäystä, jotta kasvavaan palvelutarpeeseen voidaan reagoida. Kädessämme olevassa talousarvioesityksessä tätä ei kuitenkaan ole huomioitu. Päinvastoin. Vuoden 2019 sosiaali- ja terveydenhuoltomenoihin esitetään 900 000 euron leikkausta! Uusia työntekijöitä tarvittaisiin 14, mutta budjettiehdotuksessa määrä on supistunut kolmeksi. Käytännössä se tarkoittaa yhtä terveydenhoitajaa neuvolaan ja kahta sairaanhoitajaa ikääntyneiden ja vammaisten kotihoitoon.
Peräti kaksi uutta sairaanhoitajaa – se saattaa jonkun korvissa kuulostaa hyvältä. Aidosta ikäihmisiin panostamisesta ei kuitenkaan ole kysymys, sillä todellinen lisätarve olisi viisi työntekijää. Siis tarvittaisiin vielä kolme lähihoitajaa. Kysymys on myös turvallisuudesta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi lokakuussa Sipoolle kehotuksen kiinnittää huomiota kotihoidon riskien hallintaan.
Yhtä kipeästi kaivataan lisäresursseja lasten, nuorten ja työikäisten sote-palveluihin. Näitä puuttuvia avaintyöntekijöitä ovat muun muassa sosiaaliohjaaja lapsiperheiden perhetyöhön, toimintaterapeutti, päihdetyöntekijä, aikuissosiaalityöntekijä, koulu-/nuorisolääkäri ja hammashoitaja.
Valtuuston on syytä ottaa mallia yksimielisen päätöksen tehneestä sosiaali- ja terveysvaliokunnasta. Vihreä valtuustoryhmän käsityksen mukaan talousarvioehdotusta tulisi korjata siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahaa korotetaan – ja kunnolla.
Sitten sivistyspalveluista: Päiväkodin tarjoama pedagoginen varhaiskasvatus on uuden syyskuussa voimaan astuneen varhaiskasvatuslain perusteella entistä vahvemmin jokaisen lapsen oikeus sekä merkittävä osa opinpolkua ja hyvää lapsuutta. Samalla jokaisella lapsella tulee olla oikeus kelpoisuusvaatimukset täyttävään varhaiskasvatuksen opettajan opetukseen.
Uuden lain myötä henkilöstörakenne päiväkodeissa tulee muuttumaan. Muutoksen myötä vuoteen 2030 mennessä 2/3 päiväkodin henkilöstöstä olisi suorittanut korkeakoulututkinnon. Lapsiryhmissä Sipoossa työskentelee tällä hetkellä useampi epäpätevä henkilö varhaiskasvatuksen opettajan toimessa, koska kelpoisia ei ole saatu houkuteltua töihin. Jotta Sipoossa saataisiin koulutettua ja pätevää henkilöstöä päiväkoteihin meidän tulisi seurata pääkaupunkiseudun muita kaupunkeja ja kuntia ja tarkistettava varhaiskasvatuksen opettajien palkka kilpailukykyisemmäksi. Tällä tavoin valmistautuisimme ajoissa myös vuonna 2030 tulevaan henkilöstörakennemuutokseen. Vastaavan palkankorotuksen ansaitsisivat myös valtavan työmäärän kanssa kamppailevat kotihoitajat.
Meitä huolestuttaa kunnan työntekijöiltä, etenkin sivistyksen koulutuspalvelujen henkilöstöltä saatu palaute, että monesti kehityshankkeet kuormittavat jo ennestään kovassa työpaineessa toimivia henkilöitä. Koulutuspalveluiden osalta voisi arvioida, onko tarkoituksenmukaista ja hyvän palvelutason säilyttämisen sekä hyvien oppimistulosten kannalta järkevää osallistua niin moneen hankkeeseen samanaikaisesti, vaikka valtio niitä tukeekin. Hankkeilla voi olla merkittävä vaikutus työtehtävien lisääntymiseen nimenomaan ”kentällä” toimivien kohdalla. Etenkin kun suorittavalta tasolta tulevan palautteen mukaan kaikista kehityshankkeista ei ole tuntuvaa hyötyä kentällä tehtävään perustyöhön. Lienevätkö myös kasvaneet sijaiskustannukset yhtenä merkkinä samasta asiasta?
Vaikka tässä nyt mentiin aika lailla syviin vesiin, ryhmämme suhtautuu tuleviin vuosiin joka tapauksessa positiivisesti. Komea kasvu ja hyvä maine kantavat meitä kunhan jatkossakin teemme yhdessä fiksuja päätöksiä. Tänäänkin. Kiitos!