Sipoon Sanomissa 11.5.2015
Rakennetaan taajamiin ja kyläkeskuksiin, ei umpimetsiin
Vastineena Heikki Vestmanin (Sipoon Sanomat 4.6.2015) mielipidekirjoitukseen Vihreä valtuustoryhmä haluaa tuoda näkökulmiaan esiin kantatilaperiaatteeseen ja kylien rakentamiseen liittyvän keskustelun tiimoilta.
26.1.2015 allekirjoitetulla kaikkien valtuustoryhmien yhteisellä aloitteella haetaan muutosta kantatilaperiaatteen soveltamiseen Sipoossa. Aloite sai alkunsa hienosta ajatuksesta, että Sipooseen saataisiin eläviä tiiviimpiä kyliä. Tarkoitus oli saada siirrettyä hajarakennuspaikkoja kyläkeskuksiin ja tiivistää kyliä muillakin mahdollisilla lain sallimilla keinoilla. Siitä valtuustoaloitteessa oli käsittääksemme alun perin kysymys.
Sittemmin aloitteen poliittisen käsittelyn yhteydessä on enemmistön äänellä esitetty myös ajatus kyläkeskuksiin liittymättömän haja-asutuksen lisäämisestä. Ajatus on huolestuttava eikä asiaa varmaankaan ole mietitty loppuun saakka. Kasvupaineet ovat kovat, mutta eivät kai ihan näin kovat kuitenkaan.
Vestman julistaa ”sallivamman rakennuspolitiikan” puolesta, vaikka kirjoituksessaan myös toteaa, että hajarakentaminen rasittaa kuntataloutta ja ympäristöä. Lisäksi tiedämme, että haja-asutusalueella asuvilla on todellisia haasteita arkensa pyörittämisessä palveluiden kaukaisen sijainnin vuoksi. Niinpä on vaikea ymmärtää millä perusteluilla hajarakentamista tulisi tästä huolimatta lisätä. Vai onkohan niin, että muutamilta suurilta maanomistajilta on rakennusoikeudet jo käytetty ja lisää pitäisi saada…
Kunta yksin ei voi päättää, minkälaista yhdyskuntaa rakennetaan. Maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT), kuten monissa muissakin strategioissa, yhdyskuntia pyritään eheyttämään. Sipoon kunta on sitoutunut näihin tavoitteisiin ja viimeisimpänä Helsingin seudun yhteiseen maankäyttösuunnitelmaan (MASU 2050), jossa rakentaminen ohjataan tiukasti asemakaavoitettaville alueille. Maakuntakaavoitus ja Sipoon oma yleiskaava ohjaavat myös rakentamista ja hajarakentamisen määrää.
Sipoo on sitoutunut noudattamaan myös Keski-Uudenmaan strategista ilmasto-ohjelmaa (hyväksytty valtuustossa 30.1.2012), jossa tärkeimmät päästöjen vähennyskeinot ovat energiatehokkuuden lisääminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Tavoitteena on vähentää Sipoon kasvihuonekaasupäästöjä, joista nykyisin 42 % aiheutuu liikenteestä. Henkilöautoiluun tukeutuvan hajarakentamisen edistäminen on ilmeisessä ristiriidassa ohjelmassa hyväksyttyjen toimenpiteiden kanssa.
Sipoon kunnan on kannettava vastuunsa niin seudun kehityksessä kuin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Hajarakentamisen ohjaaminen kylien keskustoihin on perusteltua, sillä esim. kunnallistekniikan ja palveluiden järjestäminen on siellä tehokkaampaa. Hajarakentamisen määrän lisäämiselle tai varsinkaan hujan hajan umpimetsiin rakentamiselle ei sen sijaan ole minkäänlaisia järkiperäisiä syitä. Päinvastoin.
Vestman väittää, että haja-asutusalueille muuttavat perheet eivät vaatisi kunnallisia palveluita kotiovelleen. Ei kuitenkaan ole mitään takeita siitä, että maalle muuttaa vain Vestmanin mainitsemia omatoimisia asukkaita, jotka eivät vaadi kunnalta palveluita. Tai siitä, etteivät kyseiset omakotiunelmat jossain vaiheessa vaihtaisi omistajia. Sillä ei oikeastaan ole väliäkään, koska kunnan on joka tapauksessa palvelut heille tuotettava. Lain mukaan heilläkin on tietenkin oikeus opetuspalveluihin, koulukuljetuksiin, vanhusten kotihoitoon, jätehuoltoon ynnä muihin kunnan järjestämiin palveluihin.
Asutuksen sijoittuminen vaikuttaa suoraan kunnan talouteen, selkeimmin infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitokustannusten sekä kunnallisten palvelujen toimintamenojen kautta (ks. esim. Kimmo Kosken ansiokas raportti ”Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne”). Mitä hajautuneemmin asutus sijoittuu, sitä suurempia ovat kustannukset veronmaksajille.
Pieni vertailu vaikkapa Sipoon koulukuljetusten kustannuksista havainnollistamaan tätä, vaikka tällainen talousvertailu aika vastenmieliseltä tuntuukin. Kuntatalouden kriisiaikoina euroja on kuitenkin mietittävä tarkkaan: Kävellen tai pyörällä kulkeva oppilas ei aiheuta kunnalle lainkaan kustannuksia. Joukkoliikenteellä kulkeva oppilas n. 200 € lukuvuodessa. Haja-asutusalueelta taksilla haettava oppilas jopa 2500 € lukuvuodessa.
Sipoossa laaditaan parhaillaan suunnitelmaa palveluverkon uudistamisesta. Ajan hengen mukaisesti periaatteena on keskittäminen ja motiivina säästöt. Kunnalla on tulevaisuudessa yhä huonommat mahdollisuudet tarjota palvelujaan haja-asutusalueiden asukkaille. Onkin harhaanjohtavaa jollei jopa suoranaista petosta houkutella asukkaita taajamakeskusten ja kyläkeskusten ulkopuolelle ja samalla heikentää palveluiden saatavuutta näillä alueilla.
Asukasmäärältään ja resursseiltaan pienen kunnan tulisi tarkoin harkita, mihin voimavaransa kohdentaa. Mikäli haja-asutusalueille halutaan lisää asukkaita, pitää ensin nostaa taajama-alueiden asukasmäärää, jotta maalla asumisen maksajia saadaan riittävästi. On kaunis ajatus, että Sipoo kehittää kolmen taajamansa rinnalla myös haja-asutusalueita, mutta realismia se ei ainakaan vielä ole.
Laittakaamme siis paukut taajamien tehostamiseen ja laajentamiseen sekä elävien kylien tiivistämiseen. Sitä kautta saamme Sipoon komeaan ja ennen muuta vastuulliseen kasvuun.
Sipoon Vihreä valtuustoryhmä:
Rauno Haapaniemi
Marketta Mattila
Henrik Möller
Sini-Pilvi Saarnio