(Teksti on julkaistu kolumnina Sipoon Sanomissa 16.10.2014)
Kannullinen Sipoonjoen vettä, olkaa hyvät! Siinä on luonnollista savisameutta, mutta myös maatalouden ja asutuksen tuottamia lisäaromeja: ravinteita ja suolistoperäisiä mikrobeja. Meillä Sipoossa haja-asutusalueiden jätevesiasetus ja sen tavoitteiden toteutuminen kytkeytyy suoraan Sipoonjoen tulevaisuuteen. Sadat ojat ja putket lirittävät Sipoonjokemme pääuomaan ja sivupuroihin sitä itseään. Sakokaivot poistavat lähinnä pökäleet ja vessapaperit.
Puhdas joki olisi arvokas lisä kylien ja taajamien arvolle. Sibbesborgin ja Nikkilän isoissa rakennushankkeissa on tavoitteena luoda laadukasta asumisympäristöä. On outoa, jos jokeen, keskeiseen maisemaelementtiin, suhtaudutaan välinpitämättömästi ja tyydytään vain lätkäisemään nurmikentät, jokunen puska ja kävelypolut sen laidoille. Jokeen kuuluvat kauniisti uoman ylle kaartuvat tervalepät, muu kasvillisuus vedessä ja rannoilla, hyönteiset, kalat, linnut – ja ennen kaikkea vesi, jota ei tarvitse varoa.
Sipoonjoen valuma-alue kattaa lähes koko Sipoon ja ulottuu naapurikuntiin pohjoisessa ja lännessä, joen latvat ovat Mäntsälässä saakka. Pääuoma on lyhyehkö, vain n. 40 km. Sipoonjoki on tyypillinen uusmaalainen pikkujoki: Se virtaa alavien savimaiden halki ja jääkauden jälkeinen maankohoaminen on hidastanut virtauksen melko vaatimattomaksi ja joki liettyy sen takia. Alle sata vuotta sitten höyrylaiva kuljetti matkalaisia ja tavaraa Norrkullan kartanoon ja Gesterbyn laituriin. Nykyään tätä on vaikea uskoa, kun katsoo jokea tuolla kohdalla.
Politiikan kiistakapulaksi on nostettu haja-asutusalueiden jätevesiasetus. Totuus ja kohtuus on myllytyksessä huuhtaistu lokakaivoon. Asetus on jo nyt varsin kohtuullinen. Homma alkoi mennä pieleen muutama vuosi sitten, kun pienpuhdistamoiden myyntimiehet lähtivät kiertämään kyliä asetuksen ensimmäisen version tultua voimaan. Jossain he kuulemma jopa harhauttivat ikäihmisiä antamalla ymmärtää olevansa viranomaisten edustajia. Kesti aikansa ennenkuin viranomaiset havahtuivat, mihin sivuluisuun oli ajauduttu. Silloin oltiin jo syvällä populistisessa mielikuvasodassa. Tavoitteesta kaikki lienevät kuitenkin samaa mieltä. Ei kai kukaan pidä lokavesien laskemista naapurin maille, järviin, jokiin tai pohjavesiin enää asiallisena meininkinä 2000-luvulla? Aiheuttaja maksaa -periaate on myös yleisesti tunnustettua, johdonmukaista perisuomalaista ajattelua.
Julkisuudessa on paljon esitelty erilaisia syitä vastustaa asetusta. Maatalous taitaa olla yleisin jurnutuksen kohde. Arkiajattelulla ei voi ymmärtää, miksi naapuripellolle saa levittää suurnavetan lietettä, mutta tavallisen perheen täytyisi sijoittaa kalliiseen viemäriremonttiin. Yksi väärä ei kuitenkaan tee toista väärää oikeammaksi. Maatalouden päästöjä koetetaan saada kuriin, mutta se työ on kesken, tunnetuista syistä. Äskettäinen YLE Fem -kanavan Spotlight-ohjelma selvitti tilannetta hyvin. Se löytyy Areenasta vieläkin, suosittelen.
Jätevesiremonttien toteuttamisen aika on nyt. On myös sellaisia järjestelmiä, joiden toteuttaminen ei maksa toistakymmentätuhatta euroa eikä tarvitse sitoutua pienpuhdistamohärvelin hankintaan. Umpisäiliö on yksinkertaisin ratkaisu, jos ei muuta halua uusia kuin poistaa sakokaivot.Vesivessasta luopuminen on myös yksi varteenotettavimmista tavoista. Ulosteiden sekoittaminen juomaveteen onkin jo aika lopettaa ja jättää mokoma hullutus historiaan. Toimivia ratkaisuja on. Meillä on vielä aikaa etsiä järkeviä toteuttamistapoja myös yhteisöllisesti. Suunnittelutyöt, tilaukset, tarjouskilpailut ja kaivuutyöt voisi toteuttaa naapuruston tai kylien yhteistyönä. Viranomaisilta toivoisin parempaa osaamista ja viitsimistä neuvonnassa. Jos neuvonkysyjälle osataan papattaa vain asetuksen tekstiä, niin eihän se lisää halua sitoutua ympäristönsuojeluun. Tyly kohtelu vain antaa erilaiselle valhepropagandalle turhaan uskottavuutta.
Esa Mäkinen
puheenjohtaja
Sipoon Vihreät – De Gröna i Sibbo