Olin maanantaina 16.12. mukana Kehittyvät kylät Sipoossa -illassa Lilla Villanissa. Paikalla oli lähemmäs sata henkeä: kunnan asukkaita oli reilut 60 ja muita järjestäjiä, kunnan virkamiehiä ja kouluttajia loput. Alustukset olivat todella hyviä ja niistä saatiin paljon pohjaa ryhmiin ja keskusteluun.
Valtuustoryhmien puheenjohtajat pitivät melko yhdensuuntaiset puheet, koskien pääasiassa kylien kehittämistä rakennusoikeuksia lisäämällä tiiviissä kylätaajamissa. Pirteä poikkeus oli Maarit Ropen puheenvuoro, jossa hän käsitteli oman kylän ja siihen kuulumisen tunteita ja kylän yhteishenkeä.
Keskusteluissa tuli esille muun muassa seuraavia asioita:
– rakennusoikeuksien järkevä käyttö tiiviiden kylätaajamien rakentamisessa ja kyläläisten osallistuminen suunnitteluun
– kylien turvallisuus ja turvallisuuden kehittäminen, esim. turvallisuussuunnitelmat ja niiden laadinta kylissä
– kylien palvelut, päivähoito, koulu, liikenne, vanhusten palvelut ja niiden hoito tulevaisuudessa
– kylien yhteisöllisyys ja kyläsuunnitelmien laadinta, kylien vastuuhenkilöiden valinta työryhmiin
– kylissä jo olevan toiminnan ja yhdessä tekemisen mallintaminen ja jakaminen muille kylille
– toivottiin, että vastaavia tapaamisia eri kylien kesken olisi jatkossakin!
Tietoa edellä oleviin tuli ja esim. rakennusoikeuksista sain tietää oman kyläni eli Pohjois-Paippisten osalta, että täällä on noin 200 käyttämätöntä rakennuspaikkaa. Osayleiskaavan laadinta alkaa syksyllä 2014 ja siihen liittyen kyläsuunnitelman laatiminen on tärkeää. Uskon, että täällä ainakin käynnistyy kyläsuunnitelman laadinta.
Kylien palveluista erityisesti vanhusten asuminen kotona mahdollisimman pitkään on tärkeää ja se säästää kunnan rahaa huomattavasti. Siksi olisi hyvä, että eri sukupolvet voisivat asua omilla kylillään ja vanhukset saisivat tukea ja turvaa omilta lapsiltaan.
Kuulimme myös, että sivuasuntoja koskevia rakennuslupia on käyttämättä. Kysyinkin kunnan virkamiehiltä, että eikö nykyisiä jo olemassa olevia käyttämättömiä sivuasunnon rakennuslupia voisi muuttaa erillisiksi kiinteistöiksi ja näin saada aikaan lisää asuntoja kyliin? Sivuasuntojen rakentamista pidettiin Sipoon kunnanvaltuustossa 1990-luvun alussa ratkaisuna sipoolaisten nuorten asumisongelmiin. Sipoolaiset nuoret joutuivat muuttamaan muualle, koska heille ei ollut asuntoja Sipoossa. Ei siis edes vuokra-asuntoja. Nyt on jo vähän saatu vuokra-asuntoja, mutta ei se ole ongelmaa poistanut, vaan Sipoosta muuttavat pois edelleen nuoret sipoolaiset ja perustavat perheensä muualle. Sivuasunto ei vain enää vastaa tarvettaan, koska monet joutuvat muuttamaan työnsä vuoksi esim. toiselle puolelle Suomea tai vaikka Brysseliin. Siinä tilanteessa suvun pihassa olevan sivuasunnon myyminen kun ei olekaan kovin helppo homma! Ja kuka haluaa omistaa tai periä perikunnan sivuasunnon?
Kysyimme myös sitä, että miten rakennusoikeudet muuttuvat kuntaliitosten myötä. Siitä virkamiehet olivat selkeän yksimielisiä, kaavat eivät muutu miksikään, vaikka kuntarajat muuttuisivat.
Yleisesti ottaen minulle jäi tunne, että omista kylistä ollaan ylpeitä ja onnellisia, niiden kehittämisessä halutaan olla mukana.
Kylissä on paljon voimaa ja yhteisöllisyyttä.