Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijat,
olemme jo muutaman vuoden eläneet aikaa, jossa epävarmuus on uusi normaali. Vuoden 2021 toimintakertomuksessa näkyy monin tavoin nykyinen poikkeusaika, mutta se ei valitettavasti tuo sen suurempaa suurta viisautta tulevaisuuden ennustamiseen. Haasteelliset koronavuodet sekä valmistautuminen historialliseen sote-uudistukseen eli Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen käynnistämiseen leimasivat koko viime vuotta.
Vielä vuonna 2021 Sipoon talos oli tasapainossa ja tilinpäätöskin oli ennakoitua parempi. Tähän vaikuttivat niin hyvä verotulokertymä kuin valtiolta saadut koronakorvaukset. Murrosaika jatkuu, ja todennäköisesti pitkään. Synkkenevänä varjona kaiken yllä on nyt etenkin Ukrainan tilanne. Venäjän hyökkäyssota ravistelee maailmaa ja moninaiset vaikutukset globaaliin talouteen heijastuvat Sipooseen asti.
Tämän kaiken keskellä Sipoon on kyettävä toimimaan pitkäjänteisesti ja viisaasti. Ja myös paradoksaalisesti. On pystyttävä sopeuttamaan taloutta, mutta yhtä lailla pitää tehdä velkarahalla niitä välttämättömiä investointeja, joita kasvavassa kunnassa kaiken epävarmuuden keskellä edelleen tarvitaan.
Viime vuoden toimintakertomusta voi lukea monella tavalla. Myös yksityiskohtien kautta. Sieltä voi poimia pieniä signaaleja, joilla on kuitenkin valtava merkitys ihmisten henkilökohtaiseen elämään. Onko vielä uskoa tulevaisuuteen? Ja jos on, niin millaiseen? Luvut kertovat, että pitkäaikaistyöttömiä on Sipoossa yhtä enemmän. Yli vuoden työttöminä olleita sipoolaisia oli viime vuonna yhteensä 408 eli lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2019. Huutomerkin paikka on myös siinä kohtaa, missä todetaan, että lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut 28 prosenttiyksikköä vuoden 2020 jälkeen. Tilanteen vakavuudesta kertoo, että suurin ilmoittajataho on ollut hätäkeskus ja poliisi.
Nuorten pahoinvointi, entistä useammat moniammatillisen avun tarpeessa olevat asiakkaat ja hoitovelka näkyvät Sipoon sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa. Kaiken tämän keskellä on jatkettu Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelua ja samaan aikaan vielä ratkottu pahenevaa pulaa ammattitaitoisesta henkilökunnasta. Sote-uudistuksen vaativa nivelvaihe jatkuu vuoden 2023 alkuun asti ja sen onnistuminen edellyttää saumatonta yhteistyötä kunnan ja hyvinvointialueen välillä myös tulevina vuosina.
Vielä pari asiaa liittyen tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen.
Siellä on pieni huomio koskien hyvää hallintotapaa ja Nevas Gårdin maankäyttösopimusta, jotka edellinen tarkastusvaliokunta nosti valokeilaan. Myös nykyinen tarkastuslautakunta tuo esiin, ettei vahingonkorvausvaatimuksen käsittelystä ole merkintää kunnanhallituksen pöytäkirjoissa vuonna 2020 eikä vuonna 2021. Nevas Gårdin massiiviset maanrakennustoimet ovat huolestuttaneet sipoolaisia ja lomakylän pettäneet läjityspenkat ylittivät viime vuonna jopa valtakunnallisen uutiskynnyksen. Päättäjät saivat Nevaksen maankäyttösopimukseeen liittyiviä ja salaiseksi määrättyjä asiakirjoja nähtäväkseen Helsingin hallinto-oikeuden päätöksellä tämän vuoden alussa. Tilanne on sekä ympäristön ja naapuriasukkaiden kannalta edelleen huolestuttava. Tarkastuslautakunta kehottaa kunnanjohtajaa edistämään asian käsittelyä toimielimissä sekä informoimaan valtuustoa korvausvaadeprosessin etenemisestä vuoden 2022 aikana.
Tarkastuslautakunta on nostanut esiin myös ongelmia liittyen rakennus- ja ympäristövaliokunnan kokouskäytäntöön. Se kehottaa kunnan virkamiehiä ja valiokuntaa parempaan yhteistyöhön.Hyvää yhteistyötä toki tarvitaan, jotta Sipoon hyvä draivi säilyy. Yhteisen strategian mukaisen kasvun täytyy kuitenkin tapahtua lainsäädännön raameissa. Sipoon vihreä valtuustoryhmä toivoo, että Sipoo ei jatkossa joudu vastaanottamaan ELY:ltä ”edistämisterveisiä” eli moitteita niistä päätöksistä, jotka ELY katsoo laittomiksi. Emme sen koommin haluaisi nähdä Sipoota osapuolena niissä valituksissa, joita joudutaan ratkomaan hallinto-oikeudessa. Voisimme jatkaa tarkastuslautakunnan evästystä toteamalla, että tarvitaan varmaankin lisää luottamushenkilöiden koulutusta. Maankäyttö- ja rakennuslain tulkinnat vaativat ennen kaikkea substanssiosaamista.
Lopuksi kiitokset kaikille kunnan työntekijöille, joita koronavirusepidemia kuormittanut monin tavoin. Työtehtäviä on joututtu muokkaamaan, on vaadittu monenlaista venymistä, jaksamista ja epävarmuuden sietämistä. Työntekijät on kunnan tärkein voimavara. Siksi jokikisen hyvinvoinnista huolehtiminen on myös Sipoon asia.
Toivomme kaikille rentoa ja onnellista kesää. Toivottavasti mahdollisimman moni Sipoon työntekijä ja päättäjä voi nauttia kesästä myös omassa Sipoonkorvessamme. Hop off hop on -bussi vie ja fillarillakin pääsee.
Kiitos!