Mielipidekirjoitus Sipoon Sanomissa 20.12.2018
Sipoon maankäyttöä koskeva päätöksenteko on holtitonta
Viime aikoina sujuvoittamis- ja norminpurkuvimma on jyllännyt Sipoon maankäyttöä koskevassa poliittisessa päätöksenteossa lainsäädännön vaatimuksista piittaamatta. Sen seurauksena kunnan poliittiset päätökset päätyvät toistuvasti oikeusasteisiin, mikä tulee kalliiksi veronmaksajille ja viivästyttää päätösten täytäntöönpanoa pahimmillaan vuosia. Päätöksissä tingitään niin yhdyskuntarakenteen kestävyydestä, ympäristönsuojelusta kuin kuntalaisten tasapuolisesta kohtelustakin.
Helsingin hallinto-oikeus kumosi juuri päätöksellään 14.12.2018 Sipoon kunnanvaltuustossa vuosi sitten enemmistön äänillä hyväksytyn uuden rakennusjärjestyksen sivuasuntomääräyksen lainvastaisena. Uusi rakennusjärjestys olisi uuden sivuasuntoja koskevan määräyksen myötä mahdollistanut asuinrakennusten määrän kaksinkertaistumisen merenrannikolla. Hallinto-oikeus totesi, että tämän mittaluokan muutoksia maankäyttöön ei lain mukaan voi tehdä muuten kuin uudelleen kaavoittamalla, jolloin on samalla tehtävä asianmukaiset vaikutustenarvioinnit ja kuntalaisten monivaiheiset osallistamiset.
Tämän ongelman uudessa rakennusjärjestyksessä olivat valmistelun aikana nostaneet esiin mm. Uudenmaan ELY-keskus lausunnossaan sekä lakiasiaintoimisto kunnan itse tilaamassa rakennusjärjestyksen laillisuusarvioinnissa. Vihreät jättivät näillä perusteilla eriäviä mielipiteitä päätöksenteon eri vaiheissa. Varoitukset kaikuivat kuuroille korville ja rakennusjärjestyksen sivuasuntonormin toimeenpano viivästyi nyt jo vuodella. Viivästystä tulee vielä paljon lisää mikäli kunta aikoo valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, kuten valtuuston puheenjohtaja Heikki Vestman kiirehti facebookissa vaatimaan.
Äskettäin Uudenmaan ELY-keskus teki hallinto-oikeuteen kolme valitusta Sipoon rakennus- ja ympäristövaliokunnan myöntämistä poikkeusluvista. Valiokunta myönsi (esittelevän virkamiehen ja vihreiden vastustuksesta välittämättä) poikkeuslupia loma-asunnon muuttamiseksi vakituiseksi asunnoksi Saariston ja rannikon osayleiskaavan alueella. ELY katsoo, että tasapuolisen kohtelun nimissä vastaavia poikkeuslupia olisi näiden päätösten jälkeen myönnettävä kaikille yli 700 loma-asunnolle saaristossa. Tämä johtaisi yhdyskuntarakennetta hajauttavan suunnittelemattoman asutuksen huomattavaan lisääntymiseen. Rakennus- ja ympäristövaliokunta ei näistä päätöksensä kauaskantoisista seurauksista piitannut, koska ”rakentamisen sujuvoittaminen” ohittaa nyt muut tavoitteet.
Parhaillaan valmistellaan Pohjois-Paippisten osayleiskaavaa. Alkuperäinen tarkoitus oli kehittää mitoitukseltaan uudenlainen, niin korkeatasoinen kaava, että sillä saataisiin kumottua vanha kantatilaperiaate. Kaavan lähtökohdaksi valittiin yhteisymmärryksessä vuonna 2016 kolmesta rakennemallista kestävää tiivistyvää yhdyskuntarakennetta tavoittelevien kahden mallin yhdistelmä. Sittemmin kaavaehdotus on palautettu maankäyttöjaostosta uudelleen valmisteltavaksi jo neljä kertaa, koko ajan heikentäen kaavan ohjaavaa vaikutusta ja lisäten hajarakentamista. Viimeisellä kierroksella jo kaavaa valmisteleva konsulttikin totesi, että uusien muutosten myötä kaava ei ole enää yleiskaavan eikä maakuntakaavan tavoitteiden mukainen, eikä perustu kaavatyön pohjaksi valittuihin rakennemalleihin. Konsultti varoitti, että yhdyskuntarakenteen hajautumista edistävä kaava syö uskottavuutta Sipoon yrityksiltä luopua vanhasta epäkäytännöllisestä kantatilaperiaatteesta. Esittelevä virkamies tuki konsultin näkemystä ja esitti, ettei muutoksia tehtäisi. Näistäkään varoituksista ei piitattu vaan Vestmanin vetämän ”rakentamisen sujuvoittamisryhmän” ohjauksella maankäyttöjaosto päätti, vihreiden vastustuksesta huolimatta, palauttaa kaavan jälleen kerran uudelleen valmisteltavaksi tavoitteena lisätä kaavaan entistäkin enemmän hajarakentamista.
Sipoon kunta on yksi Suomen nopeimmin kasvavista kunnista. Helsingin ja luonnon läheisyys on yhdistelmä, joka vetää. Meillä olisi kaikki mahdollisuudet ohjata kunnan kasvua harkitusti kestävämpään suuntaan niin ympäristön, asukkaiden kuin taloudenkin kannalta. Kannattaisi ymmärtää laittaa paukut rakentamisen lainsäädäntöä kunnioittavaan kaavoittamiseen eikä tehtailla nykyisen kaltaista holtitonta nopeaa maankäyttöpolitiikkaa.
Lauri Kajander, maankäyttöjaoston jäsen (vihr.)
Marketta Mattila, kunnanhallituksen jäsen (vihr.)
Sini-Pilvi Saarnio, rakennus- ja ympäristövaliokunnan jäsen (vihr.)