Kolumni Sipoon Sanomissa 9.11.2017
Hyvä koulu kaikille
Sipoolaisen lapsen koulupolku voi näyttäytyä hyvin erilaisena riippuen esimerkiksi siitä, missä lapsi asuu, tai mikä hänen äidinkielensä on. Pienet kyläkoulut ovat oppimis- ja kasvuympäristönä toisenlaisia kuin esimerkiksi Sipoonlahden koulu, jossa laajennuksen valmistuttua vuonna 2020 opiskelee jopa 1300 oppilasta.
Koulua koskevissa keskusteluissa korostuvat usein taloudelliset näkökohdat. Puhutaan esimerkiksi siitä, että säästetään seinistä kun teemme isoja kouluja. Olemme kuitenkin nähneet, että koulutukseen tehdyt säästöt ovat heikentäneet koulutuksen laatua ja oppimistuloksia. Kouluissa ja lasten kanssa toimiessa kulujen ja säästöjen arviointi ei olekaan yksinkertaista. Liian suurissa kouluissa etenkin tukea tarvitsevien ja heikommista lähtökohdista ponnistavien oppilaiden menestyminen jää tutkimusten mukaan heikoksi. Emme todellisuudessa säästä senttiäkään, jos lasten psyykkinen oireilu lisääntyy ja koulupudokkaiden määrä kasvaa liian suuren koulukoon takia. Sopivan kokoinen koulu ei ole liian pieni eikä liian suuri. Koulun ihannekokona pidetään tämän hetkisen tutkimustiedon perusteella noin 200-600 oppilasta.
Seinät ja oppilasmäärä eivät kuitenkaan kerro siitä, millainen toimintakulttuuri kouluissa on. Koulun tärkein voimavara on ammattitaitoinen, työhönsä sitoutunut ja koulun kehittämisestä innostunut henkilökunta. Myös koulun ja koulutuksen taitava johtaminen ovat ratkaisevassa asemassa turvallisen ja laadukkaan oppimisympäristön luomisessa.
Sipoossa tehdään parhaillaan sivistyksen palveluverkkosuunnitelmaa, jossa asetetaan suuntaviivat sille, millaisissa kouluissa sipoolaiset lapset tulevaisuudessa opiskelevat. Monessa kunnassa koulutus on hiljattain valittu kunnan strategian tärkeimmäksi painopisteeksi. Myös Sipoolla olisi vetovoimaisena ja kasvavana kuntana mahdollisuus panostaa koulutukseen nykyistä enemmän.
Hyvän, terveen ja turvallisen oppimisympäristön merkitys lapsen kehitykselle ja kasvulle on korvaamaton. Riittävien taloudellisten resurssien lisäksi uudet ja rohkeat ratkaisut, kuten kaksikieliset kyläkoulut tai kielikylvyn mahdollistaminen kaikille halukkaille, olisivat toivottavia kehitysaskeleita. Lopulta kyse on siitä, onko Sipoolla ja meillä sipoolaisilla riittävästi tahtoa tehdä tarvittava panostus.
Lilli Kahri
Kirjoittaja on valtuutettu ja sivistysvaliokunnan jäsen (vihr.)